Maanantain kirjoitukset lähenee. Oon niin järjettömän stressaantunu tällä hetkellä, ettei tästä elämisestä meinaa tulla ihan mitään. Tuntuu että päässä ei oo mitään tietoa, aika loppuu kesken, en osaa mitään, oon huonoin koko maailmasta, saan i:n ja joudun uusimaan koko kokeen. Näen painajaisia siitä, että epäonnistun ihan totaalisesti ja päätä särkee ja huono olo ja niin edelleen. Kertokaa miten tästä selvitään?
Mulla on onneksi kirjoitusten jälkeen yksi täysin vapaa viikko. En osaa tällä hetkellä kuvitella, miltä tuntuu kun ei tarvitse stressata IHAN mistään!! Nukun koko viikon. Enkä lue kahteen vuoteen, kunhan tämä urakka on ohi. Tänään oon lukenut kolme ja puoli tuntia historiaa, eli puolikkaan historian kirjan eli n. 70 sivua. Toinen kirja on vielä odottamassa, ja siitä pitäis lukea vielä jonkun verran ennen illan kaverin synttäreitä. Ja siivota pitäis. Ja sitä. Ja tätä. Ja tuun hulluksi.
Meen lukemaan ja siivoamaan ja syömään ja juhlimaan ja stressaamaan ja itkemään ja lukemaan ja lukemaan ja lukemaan ja näkemään painajaisia ja hajoamaan kirjoituksiin moikka.
Terveisin Lotta Lode Lodeka Historian wannabe ylioppilas joka kuolee tähän stressiin ja on seonnut ja haluaa kaivaa pään tyynyn sisään ja nukkua seuraavat kaksi vuotta ja herätä onnellisena ja antistressaantuneena jostain.
Khrm. Viiden ylioppilaskirjoitustilanteen kokemuksella sanon että HYVÄT EVÄÄT on tärkein mitä on. Elä ees kuvittele meneväs kirjottaan mitään ilman täytelakuja(tai insert joku lempikarkki) niitä on sitten kiva syyä samalla ku tuijottaa kelloa samalla ku hoksaa että on kaks tuntia aikaa kirjottaa kolme esseetä.
VastaaPoistatsemppiä ja älliä <3